Vesienomistus

Loviisan saariston kalatalousalueen vesipinta-ala on noin 45 000 hehtaaria. Kalatalousalueen merialue ulottuu idässä Ahvenkoskenlahdesta Sarvisalon länsirannikolle. Merialueen lisäksi kalatalousalueelle kuuluu Koskenkylänjoen alaosa, Tesjoen alaosa ja muutamia järviä.

Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan Loviisan saariston kalatalousalueelta löytyy noin 690 kiinteistöä, joihin kuuluu vesialueita. Näistä kiinteistöistä noin 165 kiinteistöä on osakaskuntia (yhteisiä vesialueita) ja noin 520 kiinteistöä on yksityisiä (jaettuja vesialueita). Kalatalousalueella on yhteystietoja noin 35 osakaskuntaan, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 10 750 hehtaaria. Monesta osakaskunnasta puuttuu vielä yhteystietoja. Alue on omistussuhteiltaan pirstoutunut ja valtaosa omistusyksiköistä on pinta-alaltaan alle viidenkymmen hehtaarin kokoisia.

Yhteystietojen ilmoittaminen

Kalastuslaki velvoittaa vesialueen omistajan ilmoittamaan yhteystietonsa kalatalousalueelle.

Osakaskunnan on lisäksi ilmoitettava Aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle tiedot hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan ja hänen varamiehen nimestä ja heidän osoitteistaan.

Äänioikeus ja äänimäärä

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Vesialueen omistaja on kalatalousalueen jäsen ja hänellä on oikeus osallistua kalatalousalueen yleiskokoukseen, jossa päätetään kalatalousalueen toiminnasta.

Vähintään 50 hehtaaria vesialuetta omistavalla on automaattisesti äänioikeus ja saa kutsun kokoukseen mikäli kalatalousalueella on yhteystiedot. Osakaskunta tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi vesialueen omistaja, vaikka kiinteistöllä on useita osakkaita/yhteisomistajia. Vesialueen omistajilla, joilla on pienempi pinta-ala, on mahdollisuus muodostaa vähintään 50 hehtaarin yhteenliittymä (tai jokivesien osalta vähintään 30 hehtaaria) ja valtuuttaa yhdessä edustaja. Yhteenliittymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä vain sitä, että pienempien vesialueiden omistajat sopivat yhdessä, kuka heidän edustajansa on ja kirjoittavat hänelle valtakirjan. Valtakirja voi olla voimassa toistaiseksi tai vain yhden yleiskokouksen ajan.

Äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500–1 000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1 000 hehtaaria kolme ääntä.

Osakaskuntien aktivointi -hanke

Kalatalousalue on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta hankerahoitusta osakaskuntien aktivointiin. Tämä tarkoittaa, että kalatalousalueella on vuoden 2023 aikana mahdollista avustaa vesialueen omistukseen liittyvissä kysymyksissä. Olemme laatineet pienen tiedotuspaketin asioista joista jokaisen vesialueen omistajan tulisi olla tietoinen.

Kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta piti esitelmän toimivien osakaskuntien tärkeydestä vuoden 2023 vuosikokouksessa. Esitelmässä esitetään myös erilaisia ratkaisuja miten osakaskuntien toimintaa voidaan tehostaa.

Osakaskunnan järjestäytyminen

Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin osakaskunnalla on säännöt ja pidetään sääntöjen mukaisia kokouksia, tai järjestäytymätön, jolloin kokoonnutaan tarpeen mukaan kenen tahansa osakkaan kutsumana. Kalatalousalueen osakaskunnista vain pieni osa on järjestäytyneitä. Kalatalousalue kannustaa järjestäytymättömiä osakaskuntia järjestäytymään.

Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut kokouksen koolle, hyväksynyt itselleen säännöt ja aluehallintovirasto on vahvistanut säännöt. Järjestäytynyt osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet toimia aktiivisesti kalavesien puolesta sekä hoitaa rahaliikennettään. Mikäli osakaskunnan ei halua järjestäytyä, on kuitenkin syytä kutsua kokouksen koolle ja valtuuttaa yksi osakas tai muu henkilö toimimaan osaskunnan yhteyshenkilönä. Lue lisää osakaskunnan järjestäytymisestä ja sääntöjen hyväksymisestä aluehallintoviraston sivuilta. Kalatalouden Keskusliiton osakaskuntasivuilta löytyy mallisääntöjä ja muuta osakaskuntia koskevaa materiaalia.

Osakaskuntien yhdistäminen

Moni osakaskunta Loviisan saariston kalatalousalueella on erittäin pieni. Suurilla osakaskunnilla on pieniä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialueita ja järjestää kalastusta. Samalla hallintokulut pienenevät ja suuresta omistajajoukosta on helpompi löytää toimijoita hoitokuntaan.

Hyvänä oppaana osakaskuntien yhdistämisasioissa on Etelä-Savossa tehdyn vesialueiden osakaskuntatoiminnan kehittämishankkeen kokemuksien pohjalta julkaistu Vesialueiden yhdistäminen -tietopaketti. Myös Kalatalouden Keskusliitolla ja Maanmittauslaitoksella on yhdistämisestä neuvoja kotisivuillaan.

Loviisan saariston kalatalousalueen osakaskunnat

Mikäli haluatte tietoa osakaskunnastanne nähtäville kalatalousalueen kotisivuille, ottakaa yhteyttä toiminnanjohtajaan!