Alueesta

Loviisan saariston kalatalousalue on julkisoikeudellinen yleishyödyllinen yhdistys. Kalatalousalueen tarkoitus on kehittää alueensa kalataloutta ja edistää jäsentensä yhteistyötä järjestämään kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

Loviisan saariston kalatalousalueen pinta-ala on yhteensä 86 200 hehtaaria ja vesialaa on noin 45 000 hehtaaria. Kalatalousalueen merialue ulottuu idässä Ahvenkoskenlahdesta Sarvisalon länsirannikolle. Loviisan saariston kalatalousalue rajoittuu Porvoon-Sipoon kalatalousalueeseen lännessä, Kymen kalatalousalueeseen idässä ja Koskenkylänjoen kalatalousalueeseen pohjoisessa. Merialueen lisäksi kalatalousalueelle kuuluu Koskenkylänjoen alaosa, Tesjoen alaosa ja muutamia järviä. Järvissä ja joissa harjoitetaan enimmäkseen vapaa-ajan kalastusta, ja merialueella vapaa-ajan kalastusta sekä kaupallista kalastusta ja vesiviljelyä.

Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan Loviisan saariston kalatalousalueelta löytyy noin 680 kiinteistöä joihin kuuluu vesialueita. Näistä kiinteistöistä noin 165 kiinteistöä on yhteisiä vesialueita, eli osakaskuntia, ja noin 520 kiinteistöä on jaettuja vesialueita. Myös jaetulla vesialueella voi olla useampi omistaja, esimerkiksi jos omistaja on kuolinpesä. Lue lisää alueen vesienomistuksesta tästä.

Kalatalousalueen jäsenet ja osallistuminen yleiskokoukseen

Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat ja valtakunnalliset kalatalousalan organisaatiot. Jäsenyys on automaattinen ja sitä ei voida valita tai poistaa. Jäsenyys on maksuton.

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous pidetään yleensä huhtikuussa. Tietyn vesialueen hehtaarimäärän omaavat osakaskunnat, riittävän suuren alueen vesialueen omistajat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöt voi lähettää edustajan kokoukseen. Rekisteröidyillä alueellisilla ympäristön- ja luonnonsuojeluyhdistyksillä on oikeus edustajaan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Lisää kalatalousalueista voit lukea Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta.

Äänioikeus ja äänimäärä yleiskokouksessa

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja vesienomistajilla, kuten osakaskunnalla on oikeus lähettää edustajansa yleiskokoukseen, mikäli omistaa yli 50 hehtaaria vettä. Tätä pienemmät osakaskunnat tai vesialueiden omistajat voivat yhteenliittyminä, joiden vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria (joessa vähintään 30 hehtaaria), lähettää yhteisen edustajan.

Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500–1000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1000 hehtaaria kolme ääntä.